Menikö valtion rahaa Jemenin lunnaisiin ? Ministerin vastaus jätti asian auki

Ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoo, että Suomi ei maksanut lunnaita panttivankeina olleiden kahden suomalaisen vapauttamisesta.

A-Studion siteeraaman itävaltalaismedian mukaan panttivangeista on kuitenkin maksettu jemeniläisille kaappaajille 40 miljoonaa euroa.

Onko siis joku muu kuin Suomen valtio joutunut maksamaan suomalaisten vapauttamisesta?

Suomalainen media vihjailee päivän uutisissa rivien välissä, että Suomi on kiitollisuuden velassa Omanin sulttaanille. Onko kiitollisuuden velka rahavelkaa?

Koko panttivanki- ja lunnasasiassa on kyse siitä, että suomalainen pariskunta ja yksi itävaltalainen ihminen joutuivat siepatuiksi Jemenissä. Kaappaajat ovat vaatineet lunnaita. Itävaltalainen pääsi vapauteen jo vähän aiemmin. Suomalaiset vapautuivat vasta toukokuun alussa.

Erkki Tuomioja sanoi samassa A-Studiossa 13. toukokuuta, että lunnaiden vaatiminen on eräissä maissa tapa rahoittaa terrorismia. Suomen valtio ei Tuomiojan mukaan saa maksaa lunnaita panttivankien ottajille. Syynä on kansainvälinen sopumus, johon Suomi on sitoutunut.

Mutta sitooko tämä kansainvälinen sopimus myös kaikkia muita maita, siitä ei puhuttu.


Copyright Jouni Pilto

Yleisön suosikit, nuorison sankarit

Sinivalkoinen valhe -dokumenttielokuva. Ensi-ilta 5.10.2012. Kesto 1h50min.

Arto Halosen elokuva väittää, että Suomi oli doping-osaaja, joka vei tietotaitoa ulkomaille

Tässä dokumentissa Juha Mieto menettää luomumiehen maineensa. Tässä elokuvassa Harri ja Marja-Liisa Kirvesniemi, Virpi Kuitunen, Marjo Matikainen-Kallström ja moni muu laitetaan selkä seinää vasten heidän sinivalkoisista valheistaan.

Hiihtofaniksi itseään kutsuva Arto Halonen on tehnyt dokkarin, jossa hiihtovalmentajat ja huippu-urheilijat saavat kuulla kunniansa.  Varjot lankeavat myös Vuokatin hiihtoputken ylle.

Suomen doping-paljastusten alullepanija Kari-Pekka Kyrö on tietysti merkittävässä osassa tässäkin tarinassa.

Tosin tässä elokuvassa paljastajia ovat toki monet muutkin kuin Kyrö. Eräs italialainen valottaa sitä, miten suomalaiset toivat douppaus-osaamistaan Italiaan.   

Kyrö saa dokkarissa myös kritiikkiä. Ylen urheilutoimituksen uutispäällikkö kertoo, että Kyrö pelaa taitavaa show'ta ja toimittajat aina kuulevat häntä lumoutuneena. Tosin siihen hän ei ota kantaa, onko Kyrön puheissa sitten havaittu valhetta.

Kyröä todellakin kuunnellaan lumoutuneena ympäri Suomea, koska Kyrö kertoo urheilun dopingista suoremmin kuin juuri kukaan. Kyrö kai yrittää pelastaa hiihdon mainetta omalla tavallaan,  kun taas hiihtopomot eivät näin haluaisi toimia. Kyrö vuotaa julkisuuteen melkein kaikki dopingin kärkinimet. He kuuluisivat Kyrön mielestä syytetyiksi oikeudessa tai kuultavaksi jossain vapaamuotoisessa totuuskomissiossa.

" Yleisön suosikit, nuorison sankarit " - Näin sanoi Ylen selostaja Tapio Suominen televisiossa vähän ennen suomalaisten dopingkäryjä. Elokuvassa nähdään myös monet muut hiihdon legendaariset vaiheet arkistokuvissa,  esimerkiksi  Paavo M. Petäjän punastelu Lahden kisoissa on aina kiinnostavaa katseltavaa.

Eräs mielenkiintoinen kuriositeetti on elokuvan lopputeksteissä, kun mainitaan erikseen ne, jotka antoivat leffaan haastattelun ja ne, jotka kieltäytyivät haastattelusta. Molemmat listat ovat pitkiä.
 
Sinivalkoisia valheita kertoo yleisön suosikeista, nuorison esikuvista osassa elokuvateattereita 5. lokakuuta 2012 alken.

Trailerit  -  Sinivalkoinen valhe

Milloin Fukushiman ydinonnettomuus on hallinnassa?

Sitä on vaikea tunnustaa.
Fukushiman onnettomuustilanne voi jatkua ainakin kuukausia.

Fukushiman voimalan saaminen hallintaan voi kestää kauemmin kuin kuukausia.Viranomaistaho tunnustaa sen viimein Japanissa. Asiaa tuntevissa piireissä Fukushiman ydinonnettomuuden pitkittymistä on varmasti osattu ennakoida. Tuskin lehdistökään on aivan yllättynyt. Tavalliselle kaduntallaajalle tieto on kuitenkin uutta ja yllättävää.

Ensin tavis kuvitteli, että siihen menisi vain muutama päivä. Sitten pari viikkoa onnettomuuden jälkeen tavis luuli, että Fukushiman ydinturma alkaa ratketa seuraavan viikon kuluessa. Televisiossa haastatellut viranomaisedustajat ovat osasyy tällaisten luulojen muodostumiseen. Ja ylioptimistisia luuloja on yhä niillä, jotka eivät tunne ydinteknologian perusteita ja Fukushiman voimalan tilannetta. 

Ikävä totuus on, että Fukushiman reaktoreiden suljettu vedenkiertojärjestelmä on yhä pois pelistä.
Reaktoriytimien jäähdytystä on jatkettu useita viikkoja tilapäiskeinoin: paloletkuilla. Tämä tilapäinen jäähdytystapa on ongelmallinen. Veden suihkuttaminen paloletkuilla tarkoittaa, että ylijäämävettä joudutaan vastaavasti poistamaan voimalasta mereen. Tämä mereen laskettava vesi on jossain määrin radioaktiivista. Lisäksi osa korkeasti radioaktiivisesta vedestä on aiemmin päässyt mereen tahattomasti, mutta nämä pahimmat vuodot on nyt saatu loppumaan japanilaisten ilmoitusten mukaan.

Ydinonnettomuuden rajaaminen ja jälkihoito on hidasta ja työlästä, kun tilanne on edennyt tähän pisteeseen. Mutta mitä edes tarkoittaisi, jos Fukushima olisi "hallinnassa"? On kyseenalaista, voiko ydinvoimalaonnettomuutta edes saada samalla tavalla hallintaan kuin esimerkiksi tulipaloa.

Japaniin luotettiin teknologiamaana

Uskomus Fukushiman tilanteen nopeaan ratkeamiseen kertoo siitä, kuinka lujasti Japaniin on luotettu. Aiemmin syntyneet mielikuvat Japanista ovat saaneet aikaan ylisuuria odotuksia. Japanin on luultu olevan jotenkin parempi ydinvoimamaa kuin vaikkapa Kiinan tai Pohjois-Korean ja Etelä-Korean.

Fukushiman ydinvoimala on alkeellinen ja turvajärjestelyiltään puutteellinen. Siksi ei ole näissä oloissa ihme, että onnettomuus jatkuu.

Totuuksien löytäminen on vaikeaa. Mutta myös totuuden sanominen ääneen on vaikeaa. Vaikeuksia tässä on ainakin viranomaisilla, poliitikoilla, ydinvoimayrityksilla ja  lehdistöllä.

PUNNITTU.BLOGSPOT.COM 5.4.2011 Jouni Pilto

Ydinkatastrofin uhka Fukushimassa - Mitä tapahtuu nyt

17.3.2011 Tshernobylin ydinonnettomuudesta on kulunut 25 vuotta. Japanissa Fukushima Daiichi - voimalan ydinonnettomuus uhkaa nyt paheta. Ydinvoimalan reaktorisydämet ja käytetyn polttoaineen varastot ylikuumenevat puuttellisen jäähdytyksen takia. Pahimmassa tapauksessa yksi tai useampi reaktorisydän tai polttoainevarasto syttyisi tuleen. Radioaktiivinen saaste leviäisi savuna maapallolle kuten tapahtui Tshernobylissä 1986. Silloinen ydinonnettomuus aiheutti pitkäkestoisia ja vakavia seurauksia ympäristölle ja ihmisille.

Fukushima daiichi -ydinvoimalassa sähköt menivät poikki ja myös dieselkäyttöiset varageneraattorit vaurioituvat tsunamin iskiessä 11. maaliskuuta 2011. Reaktorien ja polttoainevarastojen jäähdytysjärjestelmiä ei ole sen jälkeen saatu toimimaan.


Toistaiseksi ydinreaktorit ja käytetyn polttoaineen varastot ovat pääosin ehjiä. Savukaasuvuotoja, räjähdyksiä ja tulipaloja on kuitenkin tapahtunut.  Ratkaisevaa jatkossa on se, saadaanko reaktorien ja polttoainevarastojen jäähdytys toimimaan ennen kuin jotakin vielä vakavampaa tapahtuu.  Ydinreaktoreiden ja polttoainevarastojen jäähdytys on pitkä, vuosien mittainen  prosessi.  Paloletkuilla tapahtuva jäähdytysveden ruiskutus voi olla vain tilapäinen ratkaisu.



Kuumaa ydinpolttoainetta huonossa suojassa


Radioaktiiviset polttoaineet pysyvät kuumina vuosien ajan. Polttoaineet tarvitsevat vakaan jäähdytysjärjestelmän, mutta sellaista ei Fukushimassa toistaiseksi ole. Voimalan jäähdytysjärjestelmä on pääosin vailla sähköjä. Sähköjen saannin jälkeenkään ei ole varmaa, alkaa jäähdytysjärjestelmä toimia entiseen tapaan. Voi olla, että tsunamin aiheuttamia rakenteellisia vaurioita on korjattava ennen kuin jäähdytys saadaan toimimaan.

Ydinvoimalassa on kuusi ydinreaktoria, joista kolmessa on tällä hetkellä aktiivinen sydän eli niissä on tulikuumaa ydinpolttoainetta. Polttoaine on kahdessa reaktorissa uraania. Yhdessä reaktorissa polttoaineena on uraanin ja plutoniumin sekoitus.  Reaktoreissa jäähdytysvesi on ollut aika ajoin hyvin vähissä, mikä on ylikuumentanut reaktorisydämiä. Polttoaineet ovat osin sulaneet onnettomuuden aikana. Reaktorit uhkaavat yhä ylikuumeta jäähdytysyrityksistä huolimatta.

Voimalassa on reaktorien lisäksi myös käytetyn ydinpolttoaineen säilytysaltaita, joissa niissäkin on radioaktiivista polttoainetta, joka tuottaa lämpöä. Nämä varastoidut polttoaineet voivat ylikuumeta, sulaa ja lopulta syttyä tuleen, mikäli vesijäähdytys lakkaa. Tulipalon alkaessa kyseessä olisi valtava ydinturma.
Käytetyn polttoaineen varastoista radioaktiivisilla ainesosilla on suora reitti ilmakehään, sillä polttoainevarastoilla ei ole samanlaisia painetta suojarakennuksia kuin ydinreaktoreilla. Siksi polttoainevarastojen tilanne on erittäin kriittinen.
 
Ydinreaktoreista on päässyt ilmakehään ja ympäristöön radioaktiivisia päästöjä paitsi räjähdysten muodossa niin myös jatkuvina vuotoina. Kahden reaktorirakennuksen ulkokuoret ovat rikkoutuneet, mutta myös lähempämä ydinreaktoreita olevissa suojarakennuksissa voi olla räjähdysten aikaansaamia rikkoutumia. 
Suojarakennuksia on myös aika ajoin tuuletettava paineen poistamiseksi, mikä vapauttaa lisää radioaktiivisia kaasuja ja hiukkasia ympäristöön  ja ilmakehään. Tuuletusta ei voi kuitenkaan välttää.


Miksi ydinpolttoaine ei jäähdy?

Fukushiman ydinreaktorit ja  radioaktiivisen aineen varastot tarvitsevat vesijäähdytystä vielä useiden vuosien ajan. Ydinvoimala ei ole kuin mikä tahansa energialaitos, jonka lämmöntuotannon voisi pysäyttää napista painamalla. Kuumuutta tuottavaa ydinreaktio jatkuu pitkään, vaikka reaktorit ovat kytkeytyneet pois päältä.
Ydinten hajoaminen ja siitä syntyvä lämpö on luonnon laki.

Radioaktiivinen, lämmöltään monisata-asteinen ydinpolttoaine hajoaa ja tuottaa lämpöä Fukushiman reaktoreissa tälläkin hetkellä. Ympärillä oleva jäähdytysvesi kuumenee, jopa kiehuu. Jäähdytysvesi haihtuu reaktoreista valtavalla nopeudella, vaikka reaktorit ovatkin jo pois päältä. Ja koska tulikuumaa polttoainetta on Fukushiman reaktoreissa valtavasti, haihtuvan veden tilalle tarvitaan uutta vettä valtavia määriä.

Tähän mennessä Fukushimassa  meriveden pumppaaminen tai suihkuttaminen reaktoreihin on ollut liian tehoton jäähdytystapa. Jäähdytysjärjestelmän rikkoutumisen jälkeen reaktoreissa on tapahtunut ydinten sulamisia. Ydintulipalojen riskikin on olemassa.


Millä keinoilla Fukushimassa jäähdytetään?

Voimalaitoksen  jäähdytystaso on puutteellinen. Reaktoreissa ja polttoainevarastoissa jäähdytysveden pintaa on yritetty saada nousemaan tilapäiskeinoin. Vettä on aika ajoin yritetty suihkuttaa ylikuumeneviin kohteisiin paloautoista.

Torstaina 17. maaliskuuta Fukushiman voimalan kolmosreaktoriin ja mahdollisesti myös reaktorin neljä jäähdytysaltaaseen on pudotettu helikopterien avulla vettä. Helikopterien pudottamat vesimassat eivät videokuvien perusteella  osuneet kohteisiinsa riittävän hyvin. Helikopterien käyttö jäänee pelkäksi kokeiluks.


Jäähdytysveden pumppaamisella on kiire

On epävarmaa, alkaako voimalan varsinainen jäähdytysjärjestelmä toimia reaktorirakennuksissa ja polttoainevarastoissa riittävällä teholla vai joudutaanko vettä ruiskuttamaan vaivalloisesti jatkossakin.

13 miljoonan asukkaan Tokion metropoli  sijaitsee vain 240 kilometrin päässä Fukushima daiichin ydinvoimalasta. Paniikki ja pako Tokiosta on ymmärrettävää - onhan onnettomuusuhka vakava. Uhka ei kuitenkaan koske vain voimalan lähistöä ja Tokiota. Katastofiuhka maapallon ekosysteemille on todellinen. Korjausten ja varotoimien on edettävä loogisesti, ripeästi ja taukoamatta Fukushimassa. Samaan aikaan Japanilla on paljon muitakin huolia maanjäristys- ja tsunamituhojen keskellä. Pelastus- ja jälleenrakennustyötä on valtavasti.

PUNNITTU.BLOGSPOT.COM 17.3.2011 COPYRIGHT JOUNI PILTO

Japani tarvitsee sankareita Fukushimassa

Fukushima Daiichin ydinvoimalassa iso ydinonnettomuus on estettävissä kovalla työllä ja järkevällä toiminnalla. Tsunamin jälkeisissä räjähdyksissä ja tulipaloissa vaurioituneeseen voimalaan tarvitaan pysyvä, varma vesijäähdytys ja sähköverkko.  Sitä ennen tilapäisratkaisuna on saatava toimimaan vedenpumppaus generaattoreilla merestä. Reaktoreita ja käytetyn polttoaineen varastoa täytyy jäähdyttää useita vuosia - ja erityisellä teholla useita kuukausia.  Japani tarvitsee uskaliaita ihmisiä tekemään työtä, joka ei ole turvallista, mutta jolla estetään suuronnettomuus.

Jos jäähdytysvesi käy vähiin reaktoreissa tai käytetyn polttoaineen varastoissa, radioaktiiviset polttoainetangot sulavat osittain. Jos jäähdytysvesi loppuu, polttoainetangot voivat pahimmassa tapauksessa syttyä tuleen. Seurauksena olisi erittäin radioaktiiviisia päästöjä. Tähän mennessä Fukushiman  reaktorirakennuksissa on ollut pienempiä tulipaloja ja räjähdyksiä, mutta reaktorien sydämet eli aktiiviset polttoainesauvat eivät toistaiseksi ole kuumentuneet niin paljon, että ne olisivat syttyneet liekkeihin.

Suuronnettomuus nostattaisi Fukushimasta valtavat radioaktiiviset pilvet, jotka leviäisivät ilmavirtausten mukana Japanista kauemmas maapallolle. Seuraukset voisivat olla samaa tasoa kuin Tshernobylin ydinvoimalassa Neuvostoliitossa (nykyisessä Ukrainassa) vuonna 1986. Mikäli useampi kuin yksi reaktori syttyisi tuleen, seuraukset voisivat olla vielä vakavamma.

Ylikuumeneviin reaktoreihin ja varastoihin on tähän mennessä saatu liian vähän jäähdytysvettä. Jäähdytysveden pumppaamista suoraan merestä voimalan alueelle on jouduttu odottamaan liian pitkään. Polttoainesauvat ovat päässeet kosketuksiin hapen kanssa ja niistä on muodostunut radioaktiivista kaasua, jota joudutaan välillä tuulettamaan reaktorien suojarakennuksista, etteivät rakennukset räjähtäisi.

Sähköverkko Fukushimaan  on valmistumassa, mutta vielä tänään ei ole tietoa, milloin se on käytettävissä.

Nyt tarvitaan työn sankareita
 
Joko ydinviranomaisten määräyksestä tai palokuntien ja poliisin omasta päätöksestä voimala-alueen sisällä tehtäviä pelastustehtäviä on rajoitettu minimiin. Säteilyvaara voimala-alueella on ilmeinen. Henkilökohtaisia uhrauksia on kuitenkin tehtävä. Ei ole käytettävissä robotteja, jotka kävisivät hoitamassa esimerkiksi reaktorien tuuletus- ja huoltotehtäviä onnettomuusalueella. Ihmisten on käytävä siellä aika ajoin jatkossakin - säteilyvaarasta huolimatta.

Tarvitaan rohkeutta ja uskaliaisuutta. Japani tarvitsee sankareita, jotka riskioloissakin rakentavat voimalaan vesi- ja sähköverkkoa ja toimittavat jäähdytysvettä Fukushiman reaktoreihin ja polttoainevarastoihin vesitykein. Säteilyvaaran lisäksi, mahdolliset reaktoripalot ja räjähdykset ovat pelastushenkilöstön uhkana, mutta pelastustehtävä on tärkeä. Paikan päällä tarvitaan hyvin organisoitua pelastustyötä. 

Ydinuhka on todellinen. Lisäksi Japanin kansalla on samaan aikaan muitakin raskaita ongelmia - nekin maanjäristyksen ja tsunamin jäljiltä.  Japani todennäköisesti tarvitsee avuksi myös ulkomaalaisia auttajia ja kalustoa, esimerkiksi lentokalustoa. Se voi tarvita erilaisia koneita ja laitteita - ja ulkomaalaisia ihmisiä niitä käyttämään. Nämä ovat asioita, joita Japani ei välttämättä huomaa pyytää ulkomailta ajoissa. Ulkomaiden on syytä olla aktiivisia avuntarjoajia. Pelkkä avunpyyntöjen odottaminen ei riitä.

Maassa on tsunamin jäljiltä kateissa yli kymmenentuhatta ihmistä. Kaikki pelastaminen, etsintä ja avustaminen vaatii valtavasti työtä, josta palkinnot jaetaan vasta myöhemmin.

Japanissa viranomaiset rauhoittelevat kansaa. Suomessa osa viranomaisista on ainakin aluksi uskonut Japanin kykenevän hoitamaan kriisin itse kunnialla. Pelkät olettamukset eivät auta. Vain varma tieto asioiden menemistä parempaan suuntaan voi lohduttaa maailmaa, joka pelkää pahaa katastrofia; Pahinta sitten vuoden 1986, jolloin tapahtuu Tshernobylin ydinturma.

PUNNITTU.BLOGSPOT.COM 17.3.2011

Levy- ja elokuva-arvosteluja

Uuden Weezer-levyn arvostelu nyt Hurmos-blogissa

Kallasvuolle potkut Nokiasta - Uusi Nokia N8 myyntiin samaan aikaan

Olli-Pekka Kallasvuo on saanut potkut Nokian toimitusjohtajan paikalta, kertoi Nokia aamun tiedotteessaan. Potkut eivät tunnu erikoisilta. Toimitusjohtajan vaihto tuli jälleen arvioitavaksi, koska Nokian liikevoitto putosi huhti-kesäkuussa noin kolmanneksen.

Vaikka Nokia on yhä markkinajohtaja matkaviestinten myyntilukujen valossa, niin se on menettänyt alan edelläkävijän asemansa jo aikaa sitten.

Myös Nokian esittelemän uuden N8-älypuhelimen ominaisuudet vihjaavat, että yhtiön ongelmat jatkuvat. N8 on hieman odotettua vaisumpi laite. Kun uutuutta saadaan myyntiin kauppoihin syys- ja lokakuussa, yhtiöllä ei edelleenkään ole todellista kilpailijaa iPhonelle eikä tasokkaimmille Android-puhelimillekaan.

Vaikka Nokian uudessa N8-puhelimessa on varmasti paljon hyvää, lähtökohdiltaan se on hieman alakynnessä kilpailijoihinsa nähden. Esimerkiksi prosessoritehon ja RAM-muistin määrän suhteen se on heikompi. Lisäksi Nokian haluttomuus tai hitaus kehittää puhelintensa helppokäyttöisyyttä ja käyttöjärjestelmiä voi käyttäjien mielestä tehdä Nokiasta vanhanaikaisen merkin. Tuleeko näihin ongelmiin ratkaisuja, kun Kallasvuo on poissa kuvioista ja yhtiöllä on uusi toimitusjohtaja, Stephen Elop?

Elopilla on Nokian mukaan vahva ohjelmistotausta. Aiemmin Nokia on ollut suomalaisten toimitusjohtajien käsissä, mutta Elop on kanadalainen. Se ei kuitenkaan ole kovin erikoista. Yllättävämpää on se, että Elop tulee taloon Microsoftilta.
----
Nokian lehdistötiedote: http://www.nokia.fi/nokia/lehdisto/tiedotteet/tiedotteet?newsid=1443730